Kun lääkäri ei ole lähellä
Vanhan sanonnan mukaan ”jos sauna, viina ja terva eivät auta, tauti on kuolemaksi.” Se kuvastaa hyvin aikaa, jolloin lääkärit, apteekit ja sairaalat olivat kaukana ja pienikin vaiva saattoi koitua hengenvaaralliseksi. Kansanlääkinnässä turvauduttiin tuolloin ennen kaikkea paloviinaan sekä moniin lääkekasveihin, joita kannatti pitää saatavilla.
Näyttely esittelee kansanlääkinnässä käytettyjä kasveja ja eri sairauksiin käytettyjä parannuskeinoja 1700- ja 1800-luvuilla. Tuolloin rohtokasvit tarjosivat apua moniin vaivoihin, kun lääkärin apu ei ollut saatavilla.
Kasveista apua moneen vaivaan
Valistuksen aikakaudella 1700-luvulla kasvi- ja puutarhakulttuuri levisi yliopistojen hyötypuutarhoista kartanoihin, pappiloihin ja vähitellen myös tavallisen kansan pariin. Lääkekasveja kuivattiin, ja niitä käytettiin teen tapaan, uutettiin alkoholiin tai sekoitettiin rasvaan voiteiksi. Esimerkiksi koiruoho, siankärsämö, kataja ja kamomillasaunio olivat monikäyttöisiä yleisrohtoja.
Usein kasveilla oli myös muita kutsumanimiä kansanomaisen käyttötarkoituksensa mukaan. Muun muassa leskenlehteä kutsuttiin ”yskäruohoksi” ja lasten riisitaudin hoidossa käytettyjä näsiänmarjoja ”riidenmarjoiksi”. Näyttely esittelee sekä tuttuja että vähemmän tunnettuja kasveja ja avaa niiden merkitystä kansanlääkinnässä.
Lääketietoutta kansalle
Papeilla oli tärkeä rooli kansan terveyskasvattajina, mutta myös sanomalehdet ja kotitalousoppaat levittivät ajanmukaista tietoa. Terveyteen liittyvä tieto levisi kansan parissa myös sukulaisten ja ystävien kesken.
Näyttelyn keskeisinä lähteinä on käytetty aikakauden terveysoppaita. Elias Lönnrotin vuonna 1839 ilmestynyt Suomalaisen talonpojan koti‑lääkäri oli aikanaan erittäin suosittu, ja monet sen ohjeet ovat osoittautuneet yllättävän kestäviksi. Sen sijaan Christfried Gananderin vuonna 1788 julkaistussa Maan Miehen Huone ja Koti Aptheekki -oppaassa korostuvat vielä osin aikakautensa vanhakantaiset näkemykset ja uskomukset.
Näyttely sijaitsee Apteekkimuseon ja Qwenselin talon vaihtuvien näyttelyiden tilassa. Vaihtuvien näyttelyiden tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia aiheisiin ja aikakausiin, joita esitellään museon päänäyttelyiden puolella. Näyttelyn on toteuttanut työryhmä Turun kaupunginmuseosta.
Voit ostaa pääsylipun verkkokaupasta
Osta pääsylippu tästäLue Kulttuurikurkkaus-blogista, miten näyttely sai alkunsa
Näyttelyn teemaan liittyvät opastukset ja työpajat kesällä 2026
- Pihaopastukset
suomeksi 6.6. ja 11.6.–6.8. torstaisin klo 13
ruotsiksi 6.6–8.8. (ei 11.7.) lauantaisin klo 12
Opastuksella inspiroidutaan näyttelystä ja tutustutaan hyötypuutarhojen kehityksen sekä Qwenselin pihalta löytyviin kansanlääkinnällisiin luonnon- ja viljelykasveihin ja pihanpiirin historiaan. - Luonnon kotiapteekki -työpajat
6.6. klo 13–16 Valmistetaan viherjauhetta luonnon superfoodeista nokkosesta ja voikukasta.
25.6. klo 13–16 Keskitytään kasveihin, joista voi valmistaa teesekoituksen vaikkapa yskään, helpottamaan nukahtamista tai hoitamaan vatsaa. Kasveina mm. kamomillasaunio, vadelmanlehti, horsmankukka ja minttu.
9.7. klo 13–16 Valmistetaan haavan hoitoöljyä monikäyttöisestä siankärsämöstä.
Kun lääkäri ei ole lähellä 13.3.2026–15.8.2027
